Työn hallinta tarkoittaa työntekijän tosiasiallista valtaa, keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työolosuhteisiin. Työn hallinnan tunne on persoonallisuuden rakenteeseen kuuluva sisäinen voimavara ja suhteellisen pysyvä yksilöllinen kyky havaita ja käyttää hyväksi tarjolla olevat tilaisuudet vaikuttaa.

Työn hallinta

Hallitakseen työtään työntekijällä itsellään on oltava taito tunnistaa ja käyttää aktiivisesti hyväkseen tarjolla olevia mahdollisuuksia vaikuttaa. Hänen on osattava ottaa vastuuta ja käyttää hänelle annettua valtaa organisaation tavoitteiden suuntaisesti – mikä puolestaan edellyttää sitä, että esimies on riittävästi selkiyttänyt työn tavoitteita ja käytettävissä olevia resursseja. Jotta työtä voi hallita, työntekijällä on oltava sekä keinoja työhön vaikuttamiseksi että mahdollisuuksia käyttää niitä.

Esimiesasemassa olevan tehtävänä on tarjota resurssit, luoda pelisääntöjä ja selkiyttää tavoitteita, joiden puitteissa työntekijä voi toteuttaa itseään ja kehittää omaa toimintaansa. Esimies voi lisätä työntekijöiden työn hallintakeinoja esimerkiksi delegoimalla valtaa ja vastuuta sekä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. Työn hallinnan edistäminen edellyttää esimieheltä aitoa halua tukea työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työhön sekä työympäristöön ja työolosuhteisiin.

Työn hallintaan liittyvät muun muassa työn monipuolisuus, vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuudet sekä työntekijän oikeus tulla kuulluksi, kun tehdään hänen työtään koskevia tärkeitä päätöksiä. Työn hallintaan liitetään myös mahdollisuus vaikuttaa aikatauluihin tai priorisoida tehtäviään, työskennellä itsenäisesti ja vapaasti ilman turhia keskeytyksiä, sopiva työmäärä sekä työn koettu mielekkyys ja sille osoitettu arvostus.

Työn hallinnan tunne

Hallinnan tunne on yksi ihmisen perustarpeista ja kokemuksellinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Työn hallinnan tunne vaikuttaa niin työhyvinvointiin, motivaatioon kuin työn tuloksellisuuteenkin. Se on yhteydessä koettuun stressiin ja esimerkiksi siihen, millaiseksi työntekijä kokee työpaikan ilmapiirin.

Työntekijällä on joko tunne mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin, tai hän uskoo asioiden tapahtuvan hänen tahdostaan ja toimistaan riippumatta. Jos työn hallinnan tunne on heikko, työntekijä ei kykene havaitsemaan vaikuttamismahdollisuuksia eikä tarttumaan tarjottuihinkaan tilaisuuksiin. Työn hallinnan tunne horjuu herkästi ja siihen vaikuttavat sekä ympäristön realiteetit että työntekijän oma asennoituminen.

Työn hallinnan tunne liittyy esimies–työntekijä -suhteen toimivuuteen, ja merkityksellistä siinä on sekä esimiehen että työntekijän kyky ja halu luoda rakentava vuorovaikutussuhde ja ylläpitää sitä. Hyvä esimiessuhde edistää työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta organisaatioon.

Työhyvinvoinnin edellytykset luodaan yhdessä

Työntekijä voi arvioida työhyvinvoinnin edellytyksiään pohtimalla työnantajan luomien työnteon edellytysten sekä oman toiminnan, odotusten ja henkilökohtaisten ominaisuuksien yhteensopivuutta. Työn hallinta ja hallinnan tunne ovat hyvin yksilöllisiä. Ne ovat myös tilannesidonnaisia ja saattavat vaihdella yksittäisen työntekijänkin kohdalla.

Työnantajalta odotetaan asianmukaisia työoloja ja -välineitä, tehtävien oikeaa mitoitusta, kannustavaa, johdonmukaista ja oikeudenmukaista johtamista, asiallista palautetta, tukea, kiinnostusta työtä kohtaan, luottamusta, palkitsemista ja kiitosta, vaikuttamis- ja kouluttautumismahdollisuuksia sekä avointa ja asianmukaista tiedottamista.

Työntekijän on huolehdittava työkyvystään ja terveydestään myös itse, samoin kuin osaamisensa kehittämisestä. Myös avoimen ja kannustavan ilmapiirin luominen työyhteisöön on yhteispeliä, eikä työyhteisössä koskaan ole niin ”mitätöntä” jäsentä, että hän ei voisi omalla toiminnallaan joko tukea tai horjuttaa työyhteisön hyvää ilmapiiriä.